Korolla on myös negatiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Se näkyy ennen kaikkea palvelujen ja tavaroiden hinnoissa silloin, kun palveluntarjoajat lisäävät tuotteidensa/palveluidensa hintoja kattaakseen kustannukset jotka syntyvät lainojen koroista (vrt. jatkuva inflaatio).
Korkotaloudessa raha siirtyy pois niiltä joilla sitä on vähemmän niille joilla sitä on enemmän. Koron käyttö on suurin syy siihen, että "raha menee rahan luo" ja toisaalta laina menee lainan luo. Koron ansiosta siis varallisuus keskittyy harvoille.
Lisäksi moderni rahatalous on velkaan perustuvaa toimintaa. Käytännössä kaikki raha on velka, joka on maksettava takaisin korkoineen. Meidän yhteiskunnan käytössä oleva raha kokonaisuudessaan kasvaa eksponentiaalisesti. Mikä tahansa asia, joka kasvaa eksponentiaalisesti saavuttaa lopulta pisteen, jossa kasvu ei voi jatkua ja tapahtuu jonkinasteinen romahdus.
Tuore uutinen tästä on mm. se että Britanniassa 1% kansasta omistaa 70% koko maan varallisuudesta (linkki).
Albert Einstein totesi:
Korkoa korolle (compounding) on universumin suurin voima ja ihmiskunnan kaikkein vaikutusvaltaisin matemaattinen keksintö (suurempi keksintö kuin E=mc2)
Hei,
VastaaPoistaNiin kuin kirjoitin tähän http://rihmasto.fi/foorumi/viewtopic.php?f=9&t=934&p=3017#p3013, niin kauan kun on keskuspankki kontrolloimassa inflaation, ei korkoja vaikuttaa siihen. En ymmärrä kuinka YAK:in porukka ei tätä hyväksyy... jaksatko Antti kysyä heiltä mitä ne ajattelevat keskuspankin inflaation kontrollista?
On selvä, että koroilla rahaa siirtyy rikkaille. Mutta olen huomannut, että YAK ei aivan ratkaisee tätä: YAK antaa säästäjille säästöpisteittä ja laina nostetaan niiden vastaan. Joka säästää enemmän saa enemmän lainaa - joilla on enemmän rahaa etukäteen, on mahdollisuus saada enemmän rahaa lainaamalla. Säästöpisteet on maksetut korot säästäjille - ei ole ihan rahaa, mutta melkein. Itseasiassa, olisi helppo ruveta myymään säästöpisteitä, koska YAK mahdollistaa siirtää pisteitä jäsenien välillä.
Vai ymmärsinkö jotakin väärin?
Nykysysteemissä kaikki rahaa on velka, koska keskuspankki ei anna suoraan rahaa kun luo sen, mutta antaa lainoja. Mutta käsittääkseni YAK tähän ei anna mitään ratkaisua (ja en ole vielä itse varma onko lopuksi tämä ongelmallinen vai) - raha on vielä velka olisi korkoja tai ei, jos raha tuotanto jatkuu samalla kuin nykyään.
Oscar
Vaikka en ole sivun pitäjä, niin sanon pari asiaa JAK'in puolesta:
VastaaPoista1) JAK kierrättää keräämänsä korot takaisin muuhun talouteen täysimääräisesti eli maksaa koroista vain palkat ja muut kustannukset, mutta ei harrasta sijoittamista, osinkojen jne. maksua joka edellyttäisi koron kautta rahan imurointia muilta ihmisiltä
2) sijoittamattomuus tarkoittaa huomattavan tukevaa laitoksen pystyssä pysymistä, kun muu pankkimaailma kyntää syvälle alkaneeseen SuperLamaan. Ei ole vivutettuja sijoitusinstrumentteja yms. kivaa, jotka ovat paljolti ilmaa. Tai ainakin niin kauan kunnes tulee se maksun paikka...
Tietenkin on totta, että JAK muiden pankkien rinnalla toimiessaan kärsii muiden rypemisestä lamassa eli yleinen kierrossa oleva rahan väheneminen vaikuttaa (=inflaation vastakohta eli deflaatio) tod.näk. ihmisten maksukykyyn.
Mikään ei ole täydellistä, mutta ainakin muihin pankkeihin verrattuna tämä olisi selvä parannus. Nykyiset pankit kun eivät todellakaan kierrätä keräämiään korkoja täysmääräisenä muuhun talouteen, vaan sijoittavat ja vaativat niille korkoa joka vähentää muuta kierrossa olevaa rahamäärää. TÄMÄ on se oikea syy miksi muiden pankkien koroista nauttiminen johtaa "rahan menemiseen rahan luo".
Keskuspankkien rooli inflaation suhteen on tänä päivänä todella pieni, vaikka puheissa ovatkin huolehtimassa hintavakaudesta, "inflaatiosta" jne. Kun liikepankit käytännössä laskevat 95% rahasta liikkeelle ja keskuspankit lähinnä vain paperirahat/kolikot, niin epätasapaino on varsin huomattava.
Antti varmaan lisää tänne pian jotain.
Aki
Kyllä, JAK on tosi hyvä pankki. Ei kannata käyttää kaupalisia pankkeja jos YAK olisi olemassa.
VastaaPoistaMielestäni olisi etu JAKille, jos selittää hyvin miten sen toiminta vaikuttaa yhteiskuntaan.
Jos YAK sanoo, että YAK:illa ei ole korkoa, mutta käytännossä kerää palvelumaksua, joka vaikuttaa taloutteen niin kuin pieni korko, ja antaa säästäjille säästöpisteitä, joka käytännössä toimii niin kuin jonkunlainen korko, kaikki on selkeämpi.
Keskuspankki lainaa luotua rahaa pankkeille, jotka lainavat sen myöhemmin. Kuinka paljon rahaa keskuspankki luo ja millä korrolla lainaa sen, vaikuttaa siihen kuinka paljon rahaa pankit luovat lainamalla etenpäin.